Tietoa Annamaria Erdei

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä Annamaria Erdei on luonut 14 artikkelia.
29 11, 2023

AKOL, SKO, TOOL -työhyvinvointihankkeen loppuseminaari

AKOL, SKO, TOOL-työnhyvinvointihankkeen loppuseminaarissa pohdittiin työhyvinvoinnin merkitystä ammatillisen koulutuksen menestystekijänä

 

AKOL, SKO ja TOOL-työhyvinvointihankkeen loppuseminaari houkutteli paikalle kolmisenkymmentä opettajaa Akava-taloon 23.11. Tilaisuuden avasivat puheenjohtajat Ulla Kangasniemi, Maarit Rahkola ja Jarno Varteva. He kertoivat päivän ohjelmasta ja kertasivat hankkeen monipuolisia tapahtumia sekä Akava-talossa että verkossa. Hankkeen tavoite oli lisätä työhyvinvointia ja saada keinoja sen edistämiseen esimerkiksi Anna Perhon pitämässä ajanhallinta- tai Totti Karpelan puhejudo-koulutuksessa.

OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto kertoi kattavasti tämänhetkisestä työmarkkinatilanteesta ja eri koulutusalojen haasteista. Opiskelijoiden määrä on kasvanut, mutta opettajien ei, jolloin työelämän osaamisvaatimuksia on vaikeampi toteuttaa. Ammatilliset oppilaitokset eivät saa riittävästi rahaa perusopetukseen, jolloin opettajien on osallistuttava TKI-työhön ja maksulliseen palvelutoimintaan, mikä vähentää opetukseen ja ohjaukseen käytettävää aikaa. OAJ korostaa, että vain osaamisella ja koulutuksella saadaan talous kasvuun. Kun opettaja saa antaa riittävästi opetusta ja tukea opiskelijalle, pääsee kouluttautumaan ja saa työstään kilpailukykyistä palkkaa, se ei voi olla lisäämättä myös työhyvinvointia ja organisaation menestystä.

AMKE:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu pani kuulijat pohtimaan, miten syntyy hyvinvoiva ammatillinen koulutus. Keskustelu kävi vilkkaana ja siinä korostui muun muassa ammattitaitoinen johtaminen. Puhuttiin esimerkiksi opiskelijoiden madaltuneesta kynnyksestä valittaa tai antaa huonoa palautetta, jolloin opettajan työaikaa kuluu valitusten käsittelyyn ja puolustautumiseen. Jos esihenkilöillä ei ole kokemusta opetustyöstä tai osaamista tulkita palautteita, opettaja voi joutua puhutteluun, saada huomautuksen tai varoituksen, vaikka palautteen taustalla olisikin huonosti voiva opiskelija, joka on purkanut kiukkuaan väärään kohteeseen. Keskustelussa peräänkuulutettiin opiskelijoiden, opiskelijajärjestöjen ja opettajien yhteistä dialogia ja yhteistyötä, mikä vahvistaa keskinäistä luottamusta lisäten koko työyhteisön hyvinvointia.

Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen valotti ammattikorkeakoulututkintojen määrien kasvua ja miten korkeakoulujen on hankittava rahoitusta tutkintojen suorittamiseen lukukausimaksujen, maksullisen palvelutoiminnan ja TKI-toiminnan avulla. Tutkintojen hinta on puolittunut, mutta opiskelijamäärä on kasvanut 35% viidessä vuodessa.  TKI-työtä tekevien määrä on kasvanut, mutta opetushenkilöstön määrä on laskenut. Keskustelua syntyi muun muassa siitä, onko TKI-työ opettajalle ylimääräinen rasite. Monissa oppilaitoksissa TKI-työ ja opetustyö eivät kohtaa toisiaan. TKI-hankkeissa työskentelevät tulevat usein oppilaitoksen ulkopuolelta, mutta osa heistä opettaa kuitenkin sivutoimisesti. Osa jopa innostuu opettamisesta ja kouluttautuu opettajaksi. Hyvin onnistuessaan hankkeet palvelevat opetusta esimerkiksi oppimateriaalituotannossa, työelämäyhteyksien ylläpidossa ja opettajien osaamisen kehittämisessä. Tämä helpottaa opettajan työtä ja lisää työhyvinvointia.

Seminaarin koulutusosuudesta vastasi Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto aiheenaan työn merkityksellisyys työelämän muutoksessa. Aluksi hän kertoi taustastaan teoreettisen fysiikan opiskelijana, muusikkona ja yrittäjänä ja puhui sitten viime vuosien maailmaa mullistaneista tapahtumista. Molemmat osoittavat hyvin sen, että ei ole enää mahdollista ennakoida kovin kauas tulevaisuuteen. Koulutusputki ei ole välttämättä suora, vaan erilaiset osaamiset koulutuksesta, harrastuksista ja työstä voivat toimia keskenään sopusoinnussa ja johtaa menestykseen. Yhteiskunnan kriisit ja mullistukset pakottavat kaikki tekemään asioita eri tavalla ja hankkimaan uutta osaamista.

Hän korosti sisäisen motivaation, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta työpaikalla. Työpaikalla jokaisen pitäisi saada olla oma itsensä ja tehdä ainakin jonkin verran asioita, jotka kokee itselleen tärkeiksi. Hän väittikin, että suurin stressin aiheuttaja ei ole työmäärä, vaan se, ettei pääse tekemään itselleen merkityksellisiä asioita. Muutoskartan ja mikromuutosten avulla pääsee alkuun, kuten miettimällä, miten arkea pitäisi muokata, jotta saisi tehtyä asioita, joihin sinulla on sisäistä motivaatiota. On tärkeätä olla myös osa työyhteisöä, jakaa ilot ja surut, auttaa ja saada apua. Mokaaminen on sallittua ja epäonnistumiset analysoidaan ja otetaan opiksi. Näin tehdään muun muassa Suomen johtavissa peliyrityksissä.

Koulutuksen toisessa osassa käsiteltiin tekoälyä – mitä se oikeastaan on. Kaikissa tekoälyratkaisuissa on käytetty tilastollisia menetelmiä. Tekoälyn tuottama sisältö on alisteinen sille, mitä ihminen sille tuottaa ja siksi on tärkeätä miettiä, miten pyyntöjä ja kysymyksiä syöttää tekoälylle. Tieto ja informaatio liikkuvat kiihtyvällä vauhdilla ja tekoäly on kasvattanut informaation jalostaminen uudelle tasolle. Esimerkiksi Chat GPT:ssä kielellinen malli voidaan purkaa numeroiksi ja kun siltä kysytään jotain, se valitsee tilastollisesti sopivammat sanat satunnaisalgoritmilla.  Monet perinteiset työt häviävät, mutta uusia syntyy. Töitä löytyy niille, jotka osaavat käyttää sujuvasti tekoälyä ja automaatiota. Oli lohdullista kuulla, että Järvilehto on aivan yhtä hämmästynyt muutoksen nopeudesta kuin me tavalliset pulliaisetkin. Hän toistikin useasti, että ”Tämän ei pitänyt olla mahdollista” ja kertoi jopa Piilaakson kuohuvan tekoälyn mullistuksessa.

Ammatillinen koulutus on haasteiden edessä, kun opiskelija-aines on yhä heterogeenisempi ja oppilaitosten tulostavoitteet ovat yhä korkeampia. Tekoäly on nyt vielä haastanut opettajia miettimään opetusta ja oppimisen testausta uudella tavalla. Tekoälystä voi kuitenkin olla valtavasti apua, kun saamme siihen opastusta ja lähdemme kokeilemaan sitä rohkeasti.  Oman opintojakson voi rakentaa tekoälyn avulla. Tekoälyn voi pyytää kuvittamaan tekstiä tai vaikkapa tekemään siitä sarjakuvan. Kurssin aineistosta voi rakentaa kurssibotin, joka auttaa opiskelijoita tai kertoo asiat ymmärrettävästi eri tasoisille opiskelijoille. Tekoälytutor on opiskelijan käytössä 24/7, vastaten kysymyksiin tai toimien juttukaverina. Tekoälyn käyttöä ei tule kieltää, vaan käyttää sitä oppimisen ja opettamisen tehostajana.

Seminaaripäivän päätti Stella Polaris Improvisaatioteatterin esiintyjät Niina Sillanpää ja Jussi Vatanen. Oli upeata seurata taitavien näyttelijöiden työtä antamiemme syötteiden pohjalta. Nauraminen lisää rentoutta ja hyvinvointia ja sitä saimme. Herkulliset cocktail-tarjottavat ja antoisat keskustelut kollegoiden ja uusien tuttavuuksien kanssa saattoivat meidät kotimatkalle monipuolisen ja rikastuttavan päivän päätteeksi. Kiitos AKOL, SKO ja TOOL hyvästä seminaaripäivästä ja hankkeesta!

 

Kirjoittaja:

Merja Öhman
lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu

30 10, 2023

Jäsenkirje 3-2023

30.10.2023

 

 

Jäsenkirje 3-2023

 

 

 

13 10, 2023

Toolilainen 3/2023 on ilmestynyt

12 10, 2023

Työhyvinvoinnin mallit

AKOL, SKO, TOOL-työhyvinvointihanke

Järjestimme jäsenillemme webinaarin 20.9.20203 aiheesta ”Työhyvinvoinnin mallit”. Saimme mukaan kaksi eri organisaatiota, jotka on palkittu mm. henkilöstön hyvinvointiin ja organisaatioiden toimintaan liittyvissä asioissa. Mukana olivat SAVONIA ammattikorkeakoulu ja rehtori Mervi Vidgren sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskus, TAKK ja rehtori Teppo Tapani. Lopuksi kommenttipuheenvuoron piti OAJ:n neuvottelupäällikkö Pasi Repo.

Savonia ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksella osaajapulaan ja valmistuneet työllistyvät hyvin, noin 90% osuudella. Organisaation nykyisen yrityskulttuurin rakentaminen lähti liikkeelle vuonna 2016, jolloin lähdettiin systemaattisesti rakentamaan yhteistä strategiaa henkilöstön kanssa (strategian toteutusohjelma). Henkilöstö kokonaisuudessaan osallistettiin strategian luomiseen mukaan. Tavoitteena oli yhteisöllisyyden luominen, luottamuksen rakentaminen, oikeudenmukaisuus, uskottavuus sekä johtajuuden ja esihenkilötyön rakentaminen. Jokainen ammattikorkeakoulussa työtä tekevä tietää, että opetustyö on muuttunut koko ajan hektisemmäksi ja hajanaisemmaksi. Tavoitteena oli siis saada työympäristö, jossa jokainen kokee työnsä merkitykselliseksi, saa tukea johdolta, työssä tuetaan toisia ja saadaan aikaan yhteen hiileen puhaltaminen. Organisaatio lopulta palkittiin Suomen parhaan työpaikkana vuonna 2023. Hyvä työpaikka näkyy positiivisena rekrytoinneissa ja erityisesti myös opiskelijapinnassa. Talossa viihdytään. Lause ”jos sinä et tarvitse muita, niin joku voi tarvita sinua” on tuotu käytäntöön ja kohtaamiseen työpaikalla on panostettu.

Tampereen aikuiskoulutuskeskus lähti kehittämään omaa työhyvinvointiaan vuonna 2018–2019, jolloin havahduttiin mm. lisääntyneisiin poissaoloihin. Työhyvinvointiin haluttiin ottaa alusta saakka kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tavoitteet olivat pidempiaikaisessa vaikuttavuudessa. Myös TAKK lähti kehittämään henkilöstön kanssa strategiaa yhdessä osallisuuden kautta. Pohjalla olivat arvokeskustelu ja arvovalinnat. Kysymys: ”Mitä arvomaailma merkitsee työntekijälle?” on varsin hyvä alku yhteiselle strategialle. Tapani painotti esityksessään fiiliksen ylläpitoa työssä ja sitä, että innostutaan yhä uudelleen ja nostetaan ammatillista uteliaisuutta. Organisaatiossa panostettiin viestintään, työkykyjohtamiseen ja esimiesvalmennuksiin. TAKK:iin perustettiin 12 pelinrakentajan tehtävää ja heidät koulutettiin toimimaan hyvän mielen lähettiläinä ja innostajina työyhteisössä. TAKK:ssa toimii myös henkilöstöyhdistys, jota pidetään hyvänä mallina myös työhyvinvoinnin taustalla. TAKK palkittiin OAJ vuoden oppilaitoksena vuonna 2022.

Molemmissa organisaatioissa on panostettu strategian ja johtamisen kehittämisen lisäksi hyvin konkreettisiin työhyvinvoinnin asioihin. On mietitty erilaisia työtilaratkaisuja, panostettu psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin (mm. TAKK otti käyttöön Freian hyvinvointipalvelut alihankintana), työmatkustamiseen on tuotu uusia ratkaisuja sekä TYHY- toimintaa on lähdetty kehittämään monipuolisemmaksi. Nämä konkreettiset ratkaisut tulevat henkilöstölle nopeasti näkyväksi.

Yhteenvetona voi todeta, että hyvinvointi työssä tulisi nähdä investointina eikä kulueränä. Hyvinvoivat opettajat ovat jokaisen oppilaitosorganisaation voimavara. Opetustyöhön tulee varata tarpeeksi resurssia. Opettajan työ on muuttunut pirstaleiseksi ja vaatii yhä enemmän nopeita ratkaisua ja multitaskaamista. Se kuormittaa pidemmän päälle jokaista. Työn tekemiseen pitäisi saada aikaa ja keskittyä olennaiseen. Nämä huolenaiheet nosti myös Pasi Repo esille kommenttipuheenvuorossaan.

Kiitos kaikille webinaariin osallistuneille ja erityisesti SAVONIA ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus.

”Hyvinvointi pitää rakentaa, se ei ole itsestäänselvyys!”

 

Kirjoittaja,

Maarit Rahkola
Puheenjohtaja
Aikuisopettajien liitto AKOL ry

1 09, 2023

Ajanhallinnasta avaimia syksyyn

Ajanhallinnasta avaimia syksyyn

30.8.2023

Yhtenä AKOL, SKO, TOOL-työhyvinvointihankkeemme lähikoulutuksena järjestimme jäsenistöllemme heti syksyn työrupeaman alkuun sopivan ajanhallintakoulutuksen. Telkkaristakin tuttu toimittaja, tilaisuutemme kouluttaja Anna Perho aloitti esityksensä toteamalla, että ajanhallinta on arvojen hallintaa ja kehotti osallistujia pohtimaan, mikä oikeasti on itselle tärkeää ja mihin aikaansa kannattaa käyttää. Hyvin usein luullaan, ettei kiireeseen voi itse vaikuttaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Kyse on omista arvovalinnoista, niiden priorisoinnista sekä oman aikansa suunnittelusta. Osallistujat listasivat useita asioita, jotka he kokivat haitallisina ja sellaisina, joista haluaisi eroon. Sen jälkeen pureuduttiin siihen, mitä näille voisi tehdä ja mihin kaikkeen ylipäänsä itse voi vaikuttaa ja saada aikaan muutosta. Perhon mukaan nopein tapa hoitaa ajanhallintaa on ottaa vastuuta ja tehdä aidosti valintoja. Jos muut tekevät valinnat puolestasi, hallinnan tunne vähenee, mikä puolestaan vähentää omaa hyvinvointia ja ajanhallinnan mahdollisuuksia.

Perho painotti kuitenkin, että muutokset vaativat aikaa, joten ns. pikadieetit eivät tässäkään asiassa toimi. Kävimme koulutuksessa mm. läpi sitä, miten jaksottaa työpäivänsä ja viikkonsa muistaen varata aikaa myös niille asioille, joita itse pitää arvossa. Myös sähköpostien suhteen mietimme ratkaisumalleja, jotka helpottavat päivittäistä ajankäyttöä. Useilla osallistujilla olikin omia, hyviä käytänteitä ja vinkkejä, jotka ovat auttaneet heitä rauhoittamaan esim. viestitulvaa ja jaksottamaan työtehtävien hoitamista.

Perhon mukaan nykyisin paljon vallalla oleva multitaskaus sisältää suuria vaaroja, koska se kuormittaa aivoja, keskittymiskyky heikkenee ja iso osa ajasta menee täysin hukkaan. Lisäksi hän monen muun kouluttajan tavoin korosti sitä, että aina ei tarvitse tähdätä siihen täydelliseen suoritukseen tai kaikkein parhaaseen; hyvin usein keskitaso tai ihan hyvä taso riittää. Hän esitteli useita hyviä menetelmiä, joita kannattaa ottaa käyttöön liiallisen stressin ja kuormittuneisuuden välttämiseksi. Tauottaminen ja to do-listat toimivat hänen mielestään myös hyvin.

Koulutus oli onnistunut ja osallistujilta satoi paljon kiitosta. Vaikutti siltä, että saimme sekä hyviä työvälineitä että myös paljon pohdittavaa omaan ajankäyttöömme liittyen. Ihan varmasti jokainen meistä miettii vähän uudesta näkökulmasta omia arvojaan ja niiden priorisoimista, kun suunnittelee seuraavia työviikkojaan.

Ulla Kangasniemi

SKO ry

13 04, 2023

PUHE-JUDO-seminaari 18.3.2023

PUHE-JUDO-seminaari 18.3.2023

AKOL, SKO, TOOL-työhyvinvointihanke järjesti jäsenilleen suunnatun Puhe-Judo-seminaarin 18.3.2023 Helsingissä Akavatalolla. Kouluttajana tilaisuudessa oli asiantuntija Totti Karpela. Tilaisuuteen osallistui yli 50 ihmistä.

Tilaisuuden alussa Karpela esitti yleisölle vaikuttamisen perusteet ja mielenkiintoisten konkreettisten esimerkkien kautta perehdytti ihmisiä vaikuttamisen psykologiaan. Hänen mielestään, ystävällinen, mutta jämäkkä äänensävy sekä kasvojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tutustuttiin erilaisiin kiihtyneisiin asiakastyyppeihin ja vaikutuskanavoihin, joilla asiakkaita pystyy rauhoittamaan (esim. empatialla, logiikalla tai jopa auktoriteetin käytöllä).

Kuuntelu on tärkeä keino Puhe-Judossa.  Teach-back -menetelmässä esim. terveydenhuollon ammattilaiset pyytävät potilasta/asiakasta ohjauskeskustelun aikana kertomaan hoitoon liittyvät keskeiset asiat. Menetelmän avulla ammattilainen voi myös varmistua, mitä asioita ohjauskeskustelussa tulisi vielä kerrata. Hyvä kuuntelija rekisteröi sanojen lisäksi non-verbaaliset viestit eli kehon liikkeet, äänen sävyt, tauot ja katseet. Ne laajentavat puheen merkitystä.

Paitsi opetustyössä, Puhe-Judon metodeja voidaan käyttää vaikka erilaisissa edunvalvontatilanteissa. Kuten valtakunnansovittelija Minna Helle totesi: ”Kuvittelemme, että löydämme yhteisymmärryksen, kun lataamme pöytään lisää argumentteja. Kuvittelemme, että puhumalla toisille ´järkeä´ saamme toiset näkemään maailman samoin kuin itse näemme”.

Ratkaisukeskeisyys on Puhe-Judon menetelmässä keskeinen asia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos tehtävä kehystetään myönteisesti, ihminen onnistuu siinä paremmin ja hänen aivonsa työskentelevät sitä ratkoessaan eri tavoin kuin silloin, kun se esitetään kielteisessä valossa. (Dr. Gina Rippon, Aston University, New Scientist, 2.3.2019). Luennoitsija korosti ammattilaisen oman rauhallisuuden ensiarvoisen tärkeyttä sekä sitä, että rajojen asettaminen ei saa kuulostaa rangaistukselta tai riitelyltä.

Puhe-Judo tilanteiden jälkeen on hyvä rentoutua ja reflektoida omista kokemuksista ja tunteista. Harrastukset, liikunta, Mindfulness eli tietoisuustaidot ovat hyödyllisiä keinoja. Oman työpisteen miellyttäväksi tekeminen ja hyvien asioiden muistaminen edesauttavat Puhe-judoilijan hyvinvointia.

Seminaarin osallistujat kehuivat luennoitsijan esiintymistaidot ja olivat tyytyväisiä luennon sisältöön. Näillä eväillä jokainen sai mahdollisuuden kokeilla menetelmiä omassa opetustyössään tai vaikka edunvalvonnan piireissä. Tilaisuuden lopussa vertaismentorointihankkeen osallistujat lyhyesti kertoivat kokemuksia projektista. Osallistujat olivat tyytyväisiä ryhmätyöskentelyyn ja kokivat, että hankkeen aikana heillä oli mahdollisuus jakaa erilaisia työhön liittyviä asioita ja keskustella hyödyllisistä käytännön asioista keskenään.

Lähte:  Puhe-Judon Perusteet Mielenrauha koulutuspalvelut Oy www.mielenrauha.com 18.3.2023 Totti Karpelan esitys

Jarno Varteva

TOOL ry

Go to Top