TOOLin puheenjohtaja Jarno Varteva Vaasan Inssiforumin paneelikeskustelussa insinöörien tulevaisuuden osaamistarpeista

Julkaistu:

Insinöörien tulevaisuuden osaamistarpeet esillä Vaasan Inssiforumin paneelikeskustelussa

Vaasan Inssiforumin ensimmäisenä päivänä pidettyyn paneelikeskusteluun insinöörien osaamistarpeista tulevaisuudessa osallistui monia eri alan toimijoita, ja keskustelun juontajana toimi TOOLin puheenjohtaja Jarno Varteva. Keskusteluissa olivat mukana:

Jarno Varteva, TOOL ry
Pasi Tuominen, Wapice
Sakari Koivunemi, Citec
Lasse Ala-Kojola, Teknologiateollisuus
Katri Manninen, Insinööriliitto
Maiju Korhonen, Energiateollisuus
Heidi Hannus, Danfoss Drives
Mikael Snellman, YIT

Paneelikeskustelussa käsiteltiin muun muassa insinöörikoulutuksen rakennetta sekä rahoitusta ja esille nostettiin myös huoli riittävällä osaamisella varustettujen valmistuneiden määrästä.

Keskustelua koulutuksen rakenteesta ja sisällöstä

Panelisteilla oli hyvin yhtenevät mielipiteet duaalimallista ja sen merkityksestä. Pasi Tuominen Wapicelta näki duaalimallin vahvuutena sen, että se antaa mahdollisuuden suunnata koulutusta tarpeen mukaan. Myös Teknologiateollisuuden edustaja Lasse Ala-Kojola korosti duaalimallin merkitystä kilpailukyvyn kannalta, jolloin saadaan vahvaa, erilaista osaamista. Ammattikorkeakoulujen käytännönläheisyyttä arvostetaan kuin myös teorian ja käytännön yhdistämistä verrattuna esimerkiksi yliopistojen diplomi-insinöörikoulutukseen. Työelämän yhdistäminen insinöörialan kanssa on helpompaa ammattikorkeakouluissa kuin yliopistossa, ja keskusteluissa korostettiinkin käytännön tekijöiden tarvetta vastaamaan työelämän kysyntään.

AMK-insinöörien nelivuotisen koulutuksen lyhentäminen ei saanut keskusteluissa kovin suurta kannatusta. Panelistit korostivat tutkintojen pituuden sijasta tärkeämpänä opiskelijan osaamisen kehittämistä. Tutkintoja suunniteltaessa ei tulisi keskittyä tutkinnon pituuteen, vaan huomio tulisi kiinnittää kohtuullisessa ajassa valmistumiseen. Valmistumisessa on hyvä antaa joustovaraa ja tarjota myös mahdollisuus valmistua aiemmin huomioiden opiskelijoiden erilainen lähtötaso sekä mahdollisesti aiemman työkokemuksen kautta kerrytetty osaaminen.

Koulutuksen haasteena ovat eritasoiset opiskelijat, joilla on erilainen lähtötaso esimerkiksi LUMA-aineissa. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä LUMA-aineiden osaamisen tärkeydestä, vaikka kaikissa työtehtävissä ei matematiikkaa vaadittaisikaan. Osaamista kuitenkin edellytetään monella alalla, ja insinöörin tulisi olla asiantuntijana. Osaamisesta kilpaillaan myös maailmalla, ja koulutuksen tulisi tarjota kaikille perusosaamistaso, jota täydennetään työelämässä. Tällä hetkellä LUMA-aineiden osaaminen on kohtalaisen vaatimatonta, ja keskusteluissa pohdittiinkin ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta tehdä yhteistyötä esimerkiksi lukioiden kanssa. Tämä vahvistaisi kiinnostusta ja osaamista korkeakouluun tultaessa, jolloin henkilöllä olisi paremmat valmiudet. Heidi Hannuksen Danfoss Driversilta mielestä olisi tärkeää säilyttää LUMA-aineiden jatkuvuus ammattikorkeakouluihin siirryttäessä. Tällä hetkellä osaaminen on heikkoa, ja tekemistä riittää opiskelijoiden osaamisen vahvistamisessa sekä kiinnostuksen herättämisessä. Energiateollisuuden Maiju Korhonen korosti LUMA-aineiden merkitystä energia-alalla, ja hän nosti esille erityisesti huolen tyttöjen kiinnostuksesta matematiikan opiskeluun, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan työllistyä alalle. Tyttöjen innostusta olisi vahvistettava, sillä esimerkiksi kansainvälisessä kilpailussa olisi tärkeää huomioida kaikki potentiaali Matematiikan aineista pitäisi saada myös kiinnostavampia, jotteivat ne jäisi vain teoreettiselle tasolle.

Jarno Vartevan mukaan LUMA-myönteisyys työelämässä korostaa sitä, että näiden aineiden osaamista ammattikorkeakouluissa sekä insinöörikoulutuksessa ylipäänsä on vahvistettava. Tuleva rahoitusmalli korostaa enemmän määrää kuin laatua, keskittyen suoritettuihin tutkintoihin. Mikael Snellman YIT:ltä sekä Pasi Tuominen korostivat joukkuepelaamista ja yhteistyötaitojen merkitystä. Yritysten tulisi kannustaa valmistumiseen sen hyödyllisyyden takia. Tutkinto on myös osoitus osaamisesta ja toimiikin eräänlaisena takuutena työnantajille työntekijöiden osaamisesta sekä todisteena siitä, että yksilö saattaa projektit päätökseen. Maailma on kuitenkin siirtymässä tutkintokeskeisyydestä painottamaan osaamista, haastaen formaaliin osaamiseen uskovaa yritysmaailmaa. Pelkkä tutkinto ei voi tukea osaamista, vaan vaatimuksena on myös käytännön osaaminen. Koulujen tulisikin löytää malli, jolla valmennetaan oppilaat työelämävalmiuteen. Tässä keskeisenä keinona nähdään yhteistyö koulujen ja yritysten välillä.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus

Insinöörikoulutuksen rahoitus on vähentynyt reaaliarvona 25%, ja ammatillisella toisella asteella opetusta on siirretty työssä oppimiseen ilman ohjausta. Kansainvälisen kilpailukyvyn puolesta rahoitusta olisi saatava lisää, esimerkiksi erilaisilla rahastoissa. Panelistit keskustelivatkin siitä, olisiko ammattikorkeakouluilla jotain myytäviä palveluita, joista voisi saada lisätuottoa, esimerkiksi tarjoamalla täydennyskoulutusta yrityksille. Nykyisiä käytäntöjä on muutettava, jotta osaaminen säilyy tulevaisuudessakin hyvällä tasolla.

Panelistit keskustelivat myös insinöörikoulutuksen aloitusmääristä, jotka ovat noin 8000 vuosittain, sekä valmistuneiden määrästä, joka on vuosittain vain noin 5000. Huolena on, että insinöörejä ei valmistu tarpeeksi, jolloin yritykset siirtyisivät Suomesta muualle. Valmistumisen merkitystä painotetaan, sillä yritykset tarvitsevat enemmän valmistuneita ja päteviä osaajia. Aloituspaikkoja ei tulisi Insinööriliiton Katri Mannisen mukaan lisätä, sillä jos opiskelijoita aloittaa enemmän mitä korkeakouluista valmistuu, hukataan tässä prosessissa valtavasti resursseja. Myös CITECin Sakari Koivuniemi painottaa korkeakouluissa sisällä olevien valmistumista ja laatutason takaamista työllistymisen kannalta. Suomessa on toimintaa eri kaupungeissa, ja aina on haasteita löytää tietyn alan osaajia. Tekniikan alasta tulisi saada houkuttelevampi, jotta kaikki aloittaneet, jo järjestelmässä sisällä olevat opiskelijat saataisiin valmistumaan ja heidän osaamisensa työelämän käyttöön.